Hienoin näytelmä mitä olen aikoihin nähnyt.

Tampereen teatterissa. 

Itketti.

Mietityttää edelleen.

Suosittelen hyvin lämpimästi

* Oikeastaan silmät eivät mene kiinni vaan tää iho vain menee siihen päälle.

* leikin eilen painovoimalla. Pyärin ja mulla oli kädessä joku painava ja se tuntui vetävän mua. Jos olis alaston, vaan pikkuhousut jalassa eikä olis painovoimaa niin lentäisinkö mää avaruuteen? 

* Mistä me tiedetään että me ei vaan nähdä unta tästä? Että tää on totta eikä unta? 

.. viimeiseen tuli vielä vastaus: Jos me ei houmenaamulla musiteta että ollaan nähty tällaista unta niin silloin tää on ollut totta.

Esikoinen, se keskikoinen poikanen on nelitoistavuotias teini ja käy yläkoulussa. Oikein mukavaa ja vielä mukavampaa on että koulu järjestää talviliikuntapäivän jolloin lapset nuoret pääsevät valintansa mukana hiihtämään, pulkkailemaan tai laskettelemaan. Siis luulisin.

Niin, luulisin, sillä koululta olen saanut tietooni vain Wilmassa olevan lyhyen tiedotuksen:

to 16.2. Talviliikuntapäivä klo 12 -

Sunnuntaina lapsi teini ilmoittaa että tarvitsee rahaa lasketteluun.

-Paljonko?

-emmäätiiä. varmaan sen verran ku siellä laskettelukeskuksen sivulla on

- hmm... en usko.. no koska tuutte takas, onko siellä ruoka? tarviitko välipalaa?

-varmaaan....

Noh, vien lapsen nuoren aamulla koululle ja marssin kansliaan tiedustelemaan asiaa. No ei tiedä koulusihteeri 1. ei tiedä koulusihteeri 2, ei tiedä vararehtori, ei tiedä rehtori, liikunnanopettajaa ei saada kiinni...

Joku lapsi englanninluokassa muistelee että taisi olla 14 euroa.

No. luotan laps nuoreeni, ei hän sanoisi väärää summaa mutta eikö yläkoulussa työskentelevä opettajisto ihan oikeasti ole huomannut että tämänikäisten muisti on missä sattuu ja joillakin vielä totuuskin.

Veikkaan että jokunen lapsi  nuori ilmoittaa kotosalla että talviliikuntapäivän kustannukset ovat kymppejä  ja lisäksi tarvitsee vielä ruokarahan jotta voi syödä siellä.

Kodin ja koulun yhteistyö...

 Kastetaan Tiitterin ruisleipä possun liemeen

saksitaan parsoja korppujen päälle.

otetaan parsat pois.

viipaloidaan kohmeisia mansikoita korppujen päälle

a' la Pikkupoikanen.

Pikkuisella on ruokavalio edelleen kovinvaikea. löytyy niin antilooppia kuin kengurua mutta myös ruis ja vehnä - harvoin. myös eläinallergiat ja kaikki muu allergiat ovat edelleen voimissaan mutta hevosenselässä voi olla ilman ongelmia ja kissoja silittää. kesällä tuli vielä koiran nuolaisusta rakkoja käteen.

Esikoululainen lukee sujuvasti, kirjoittaa hatarasti, ratkoo yhtäklöitä ja pohtii maailmankaikkeutta. Merirosvot ja sotilaselämä kiehtoo, samoin kauneus ja kimalle. Uimaan tarvitaan uimalasit ja kokouimapuku.

Luistelu sujuu hienosti ja hiihtäminenkin, jos vain astma antaa myöten pakkassäässä. Jumittumisia sattuu edelleen ja oikein pelottaa ensi syksy: tämän lapsen pitäisi päästä koululle asti keksimättä mitään päätöntä.. ja takaisin iltapäivällä. 

Ihanat ideat ovat joskus kamalia ideoita.

 Oisko kätevää, jos vois olla pikkurilli peukun paikalla ja peukku pikkurillin paikalla? Tai peukku etusormen paikalla ja etusormi peukut? Jos niitä vois vaihdella niin oisko kätevää?

Arvatkaapa kuka innovaattori asialla?

Ja koska innovaattori ei ylettynyt vesilasilliseensa yöllä hän loihe lausumaan: en ylety kurottamaaan kun minulla ei ole niin kuin kurottajalla (työkone). mutta aion suunnitella kurottajan jolla on yhtä pitkät kurottajat kuin diblodocuksen kaula. Aion tehdä siitä pohjapiirroksen.

Kolmas suunnitelma on laite joka keräisi lattialta tavaroita ja veisi ne putke pitkin omille paikoilleen.

JA tämä kaikki tuotekehittely keskiviikkoyönä klo 5.15-6.03

PS miksi isän tekemä eddo on aina niin hirvittävän pahaa?

 Muista että jos näet puhuvan sian et tapa sitä vaan kesytät ja tuot mulle lemmikiksi.

näin sanoi.. arvaatte varmaan.. Prinzi

 Prinzi on lähdössä isänsä kanssa laavulle. Hän on huolestunut eksymisestä.

-Äiti, jos me eksymme voinko kaataa karhun?

-voit.

- Isken hampaani sen niskaan. Sitten menen isän luo. Pyydän puukon ja menen takaisin Karhun luo. Isken taas hampaani takaisin sen niskaan. otan puukon tupesta, laitan tupen taskuun ja taskun kiinni., Sitten veistän karhun kurkun auki.

 Prinzi identifioituu merirosvoksi,

aamuhöpöttelimme vuoteessa ja leikin syöväni hänen korvansa. Prinzi kielti niin tekemästä ja kysyin että miksi, syömmehän me possujakin.

- niitä myydään

- ne eivät ole niin tärkeitä kuin merirosvot.

Keskustelimme myös vatsakivusta, josko se johtuisi siitä että vatsassa on hiiri. Ei kuulemma ole. Kun hän ei ole syönyt hiiriä. Mutta yöllä kyllä karhun. 

**

Ruususeltakin on tullut kommenttia. Menin hänen huoneeseensä jossa hän 

a) luki romaani

b) kuunteli musiikkia

c) teki käsitöitä

siis yhtäaikaa. Istuin vuoteelle ja juttelin hetken kunnes sanoin että taidan tästä mennä kun teet jo kolmea asiaa yhtäaikaa... hen totesi harjoittelevansa äitiyttä.

 Tänään olimme Mummulassa isänpäivä- ja pikkujoululounaalla.  Sieltä jatkoimme taas Vapriikkiin, tosin kotiin tullessa sai Ruusunen taas murjotuskohtauksen.

Kotona tein sitten ruispinaattilettuja

2 munaa vatkattuna

4dl vichyä

1tl suolaa

2,5dl ruisjauhoja

2,5dl pakastepinaattia sulatettuna

0,5dl öljyä

anna turvota puoli tuntia,

paista öljyssä pikkulettuja, paksuja

namnam

Lasten museosunnuntai vapriikissa. Prinzin kertomaa (äidin kommentit kursiivilla):

 haettiin parkkipaikka 

mentiin autosta ulos

riisuttiin

tavattiin Ilmarinen äiteineen

(tavattiin museokaupassa Mokkaset)

seisottiin miettimässä ja puhumassa

mentiin opastuskierrokselle.

oltiin siellä

tultiin pois

syötiin

mentiin bussiin (rollikkaan)

mentiin maalaukseen  japanilaista maalausta

mentiin kasvomaalaukseen 

(merirosvo-maalaus, punainen parta ja viikset, merirosvoliput poskissa)

tässä välissä oli leikki- ja musiikkipaja jossa sai soittaa kurkiharppua, vuohen- ja lehmänsarvea, tuohitorvea ja lepenelautaa sekä tömistää jne

mentiin pukemaan ja pakkaamaan

tultiin pois

syötiin

katsottiin elokuva

sitten ei mitään muuta